Français (France) 
Finnish (FI) 
English (United Kingdom) 
 |
Seuraamalla Discoverit.fi LinkedIn-yrityssivua saat uutisissa julkaistavia erityisetuja. |
| Seuraa 'A Hitchhiker's Blog of PM' -uutiskirjettä (englanniksi) | |
Valitse kieli
Valitse kieli
|
Seuraamalla Discoverit.fi LinkedIn-yrityssivua saat uutisissa julkaistavia erityisetuja. |
| Seuraa 'A Hitchhiker's Blog of PM' -uutiskirjettä (englanniksi) | |
PM², PRINCE2, IPMA ja PMBOK mainitaan usein samassa yhteydessä, vaikka ne eivät oikeastaan ole vertailukelpoisia vaan vastaavat eri kysymyksiin. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä kukin tarkoittaa käytännössä ja missä tilanteessa PM² on niistä luontevin valinta.
PM² on Euroopan komission kehittämä avoin ja maksuton projektinhallintamenetelmä, jota käytetään laajasti EU-instituutioiden sisällä ja jota Digital Europe -ohjelma ajaa aktiivisesti myös jäsenvaltioiden julkishallinnolle. Silti suomalaisten projektinhallinta-alan johtavien toimijoiden sisältöjen sekä kansainvälisten esimerkkien perkaamisen jälkeen tyhjää tilaa on yllättävän paljon.
Lue lisää: Miksi PM² puuttuu suomalaisesta projektinhallintakeskustelusta?
EAKR, ESR+, JTF - ja muissa EU-hankkeissa riskienhallinta pelkistyy usein hallinnolliseksi paperityöksi: riskirekisteri lisätään lomakkeelle rahoittajan vaatimusten täyttämiseksi. Sama pätee menetelmään ylipäätään – PM²:n mallipohjat nähdään helposti byrokratiana, jolla osoitetaan hallinnointiviranomaiselle hankkeen asianmukainen hallinta.
Lue lisää: Miten PM²-menetelmä tukee EU-hankkeen läpivientiä?
Tekoäly on aidosti hyödyllinen. Se kokoaa tilannekatsauksen, muotoilee sen selkeäksi tekstiksi, laatii riskiyhteenvedon ja ehdottaa korjaavia toimenpiteitä. Mutta hankkeen onnistumisen ratkaisee ihmisten yhteispeli. Sitä ei voi automatisoida, vaan siihen tarvitaan edelleen yhdessä sovittu menettely – siksi PM²-menetelmä on tarpeen työkalujen kehityksestä huolimatta.
Useimmat organisaatiot tunnistavat menetelmien hyödyt: selkeät vastuut, perustellut päätökset, jäljitettävät prosessit ja oppien siirtymisen aiemmista hankkeista. Silti menetelmän käyttöönotto jää usein puolitiehen ja muutaman aktiivisen henkilön varaan organisaation jatkaessa vanhoilla dokumentoimattomilla käytännöillä. Päädytään menetelmäparadoksiin: hyödyt ymmärretään, mutta arjen toimintatavat eivät muutu.