Français (France) 
Finnish (FI) 
English (United Kingdom) 
PM² on Euroopan komission kehittämä avoin ja maksuton projektinhallintamenetelmä, jota käytetään laajasti EU-instituutioiden sisällä ja jota Digital Europe -ohjelma ajaa aktiivisesti myös jäsenvaltioiden julkishallinnolle. Silti suomalaisten projektinhallinta-alan johtavien toimijoiden sisältöjen sekä kansainvälisten esimerkkien perkaamisen jälkeen tyhjää tilaa on yllättävän paljon.
Mitä suomalaiset alan sivustot kertovat PM²:sta?
PM² ei noussut esiin suomalaisten projektinhallinta-alan johtavien toimijoiden sisälllöissä.
PRINCE2:n, IPMA:n (erityisesti C- ja D-tasot) sekä PMI:n (erityisesti PMP) sertifikaatit mainitaan Suomessa suosituimpina ja näin varmasti onkin, hallinnoihan Projektiammattilaiset ry Suomessa nimenomaan IPMA-sertifiointeja. Lisäksi esitellään kevyitä sekä ketteriä malleja kuten P3.express, Kanban, Scrum ja erilaiset hybridimallit. Tosin puhtaasti ketterät menetelmät - kuten Scrum - ovat lähtöisin jatkuvan astettaisen tuotekehityksen tarpeista eivätkä näin ollen sisällä varsinaisia projektirooleja.
PM²-menetelmän etuja ovat kuitenkin edellä mainitun avoimuuden ja maksuttomuuden lisäksi käytännöllisyys, yksinkertaisuus sekä eri osien saumaton yhteensopivuus (kts. PM²-talon tukipylväät). Viimeisin metodologinen piirre on alusta alkaen ollut kehityksen ohjaavana periaatteena.
Aukko ei rajoitu Suomeen
Laajennettuani hakua muualle — erityisesti Suomen lähialueille ja pohjoiseen Eurooppaan kuten Viroon, Latviaan, Liettuaan, Ruotsiin ja Alankomaihin - kuva pysyi samana: PM²:sta löytyy paljon virallista materiaalia komission omalla PM²-portaalilla, mutta julkisesti dokumentoituja, nimettyjä kansallisen julkishallinnon tai EU-rahoitteisen hankkeen käyttöönottokuvauksia ei ole juuri saatavilla — suomeksi tai muillakaan Pohjois-Euroopan kielillä.
Tämä ei tarkoita, etteikö menetelmää käytettäisi jäsenvaltioissa — komissio itse kannustaa siihen aktiivisesti osana digitaalisen hallinnon yhteentoimivuustyötä. Mutta käytäntö ja julkinen viestintä eivät ole kohdanneet: menetelmästä ei ole syntynyt sitä näkyvää jaettua kokemuspohjaa, jota esimerkiksi yllä mainituista muista standardeista tai menetelmistä (PRINCE2, IPMA, PMBOK) löytyy runsaasti.
EU:n oma menetelmä on jäänyt keskustelun ulkopuolelle juuri siellä, missä sitä eniten tarvittaisiin: EU-hankearjessa.
Miksi tämä hämmentää?
Aukko on erityisen yllättävä siksi, ettei kyse ole siitä, että PM² olisi jotenkin heikompi tai vaikeampi soveltaa kuin muut menetelmät — pikemminkin päinvastoin. Siinä missä PRINCE2-, IPMA- tai PMP-sertifiointi maksaa käyttäjälle satoja tai tuhansia euroja, PM² on avoin ja maksuton ja sertifiointikulut ovat maltilliset. Menetelmä on myös tarkoituksellisen kevyt ja käytännönläheinen kokoelma toisiinsa saumattomasti nivoutuvia osia, jotka on suunniteltu otettavaksi käyttöön yhtenä kokonaisuutena.
Avoimesti hyödynnettävät ja muokattavat mallipohjat tukevat PM²:n räätälöintiä, jolloin se on helposti sovellettavissa yhtä lailla pieniin kehityshankkeisiin kuin suuriin ohjelmiin.
Lisäksi menetelmän kehitystä ja käyttöönottoa tukee aktiviinen yhteisö: PM² Alliance ja sen aluekoordinaattorit. Yhteisöllisyys tulee vahvasti esiin myös PM² Alliancen manifestissa.
Ehkä merkittävin syy hämmennykseen on kuitenkin se, että PM² on suunniteltu alusta lähtien juuri EU:n hallinnointilogiikkaan ja -kieleen sopivaksi — siinä missä PRINCE2, IPMA ja PMBOK ovat yleiskäyttöisiä menetelmiä, joita on hankala suoraan soveltaa EU-hankkeisiin. EU-rahoitteista hanketta toteuttavalle organisaatiolle PM² olisi siis loogisin ja kotoisin menetelmä — silti siitä näytetään tiedettävän vähiten. Kyse ei ole menetelmän laadusta vaan sen tunnettuudesta: aukko on viestinnällinen, ei sisällöllinen.
Mistä apuja hankearkeen?
Suomalaisen EU-hankkeissa toimivan projektiammattilaisen ei kannata huolestua. PM² ei kilpaile suosiossa PRINCE2:n, IPMA:n tai PMP:n kanssa — se täydentää niitä ja - kuten yllä mainittu - on suunniteltu alun perin juuri EU:n toimintaympäristöön ja EU-rahoitteisten hankkeiden hallinnointilogiikkaan. Suomessa siitä ei ole aiemmin kirjoitettu kattavasti.
Nyt on (kts. artikkelisarja). Lisäksi Suomessa on aloittanut PM²-menetelmän oma PM² Trainer -sertifioitu aluekoordinaattori. Se tarkoittaa, että palikat menetelmän käytäntöön soveltamiseen ja sitä kautta hankkeiden läpiviennin parantamiseen ovat valmiina.
Yhteenveto
Käytyäni läpi sekä suomalaisten alan johtavien toimijoiden blogeja että Suomen lähialueiden käyttöönottoesimerkkejä en löytänyt PM²:sta juuri mitään julkisesti dokumentoitua, konkreettista keskustelua. EU:n oma menetelmä — loogisin valinta EU-hankkeisiin — on jäänyt PRINCE2:n, IPMA:n ja PMBOK:in varjoon, vaikka menetelmän omat vahvuudet puoltaisivat päinvastaista. Tämä on aito mahdollisuus yhteisönä rakentaa suomenkielistä asiantuntijuutta aiheessa, jota kukaan muu ei vielä kata.