PM²-menetelmän laajennukset: ketteryys, EU-hankkeet ja vastuullisuus

PM²-menetelmän tukipylväät – hallintomalli, elinkaari, prosessit ja mallipohjat (artefaktit) - sekä 'liimana' toimivat ajattelutavat tarjoavat rungon, jonka päälle PM² Foundation on rakentanut kolme erillistä laajennusta omiin toimintaympäristöihinsä: PM² Agile, PM²-liite EU-rahoitteisille hankkeille ja PM²-liite vastuulliseen projektijohtamiseen. Kaikkien pohjana on sama PM²-menetelmä mutta eri tarkoitukset – ketterä toteutus, monikansallinen rahoitettu konsortiotyö tai vastuullisuustavoitteiden huomiointi.

Miksi laajennuksia ylipäätään tarvitaan?

PM²:n ydin on tarkoituksella yleispätevä antaen välineet projektin hallintaan toimialasta tai rahoitusmuodosta riippumatta. Eri toimintaympäristöt asettavat kuitenkin omat vaatimuksensa, joita perusmetodologia ei sellaisenaan kata täysimääräisesti – ketterässä kehityksessä on omat menetelmänsä, EU-rahoitteisessa konsortiohankkeessa oma hallinto- ja raportointilogiikkansa, ja vastuullisuuteen liittyvät omat mittarit ja vastuut. Laajennukset eivät korvaa ydintä, vaan täydentävät sen osa-alueita.

PM² Agile

Ketterien menetelmien käyttöönotto on huomattavasti mutkikkaampaa suurissa, funktionaalisissa tai matriisiorganisaatioissa kuin startupeissa – hallinnointi-, arkkitehtuuri- ja auditointivaatimukset eivät katoa minnekään. PM² Agile -laajennus ratkaisee tämän kytkemällä ketterän kehittämisen yrityksen hallintomalliin ja salkunhallintaan. Se tuo projektiryhmään omat roolinsa (Team Coordinator, Product Owner, Architecture Owner, Agile Team Member), CIR-rytmin (Coordinate–Implement–Review) päivä-, iteraatio- ja julkaisutasoilla, ketterät mallipohjat (artefaktit) kuten Development Handbook ja Development Status Report sekä 'Agile Manifestoon' nojaavat ajattelutavat.

PM² EU-rahoitteisille hankkeille

EU-liite on kirjoitettu erityisesti Horizon Europe- ja Erasmus+ -tyyppisten hankkeiden näkökulmasta, mutta sen logiikka – konsortiohallinnon, apurahahallinnon ja sisältöosaamisen tasapainottaminen – on tunnistettavissa yhtä lailla rakennerahastohankkeissa. Liite erottaa selkeästi apurahan elinkaaren (rahoitushaku, hankevalmistelu, raportointi) ja projektin elinkaaren (Aloitus–Suunnittelu–Toteutus–Päättäminen) toisistaan, mukauttaa hallintomallin konsortiorooleihin kuten Project Coordinator ja Work Package Leader, ja kytkee PM²-artefaktit muodollisiin rahoittajan asiakirjoihin. Erityisen käyttökelpoinen on liitteen 'Harvoin kysytyt kysymykset' (Infrequently Asked Questions) -osio, joka haastaa yleisiä harhakäsityksiä – kuten sen, että voitettu hakemus tarkoittaisi vaikeimman osan olevan jo takana.

PM² ja kestävä kehitys

Vastuullisuusliite kytkee ympäristö-, yhteiskuntavastuu- ja taloudelliset näkökulmat suoraan hallintomalliin, elinkaareen, prosesseihin ja mallipohjiin (artefakteihin) sen sijaan, että vastuullisuus jäisi erillisiksi korulauseiksi. Se ehdottaa esimerkiksi valinnaista 'Sustainability Officer' -roolia, laajentaa 'Tarkkailu & Valvonta' (Monitor & Control) -prosessia kestävyysmittareiden, -riskien ja -muutosten seurantaan, ja tuo tarvittaessa käyttöön oman vastuullisuuslokin (Sustainability Log). Myös tässä laajennuksessa ajattelutavat on koottu IAQ-muotoon (Infrequently Asked Questions), jotka ohjaavat projektiryhmää pohtimaan vastuita, prioriteetteja ja pitkän aikavälin vaikutuksia rutiininomaisen raportoinnin sijaan.

Yhteenveto laajennuksista

Laajennuksia voi hyödyntää yhdessä

Laajennukset eivät sulje toisiaan pois. Tyypillinen suomalainen rakennerahastohanke voi hyvinkin sisältää kehitystiimin, joka toteuttaa ratkaisun ketterinä iteraatioina EU-hankkeen mukaisen konsortiohallinnon sisällä, samalla kun vastuullisuusliitteen mittarit ja IAQ-kysymykset varmistavat ympäristö-, yhteiskuntavastuu- ja taloudellisen näkökulman huomioinnin.

Laajennukset eivät korvaa PM²:n ydintä – ne täydentävät sitä.

Lue myös